Hyvä ravitsemus tukee mielenterveyttä
Aloitamme tämän kirjoituksen myötä Bon Vitae -blogissa kirjoitussarjan, jossa käsittelemme avohoidossa olevien mielenterveyskuntoutujien ravitsemusta. Kirjoitukset pohjautuvat luentosarjaan, jota olemme aiemmin pitäneet useaan otteeseen helsinkiläisen mielenterveysyhdistyksen avohoidon asiakkaille.
Huomasimme luentojen myötä, että mielenterveyskuntoutujilla on todellinen tarve asialliselle ja faktoihin perustuvalle ravitsemustiedolle, jossa huomioidaan myös heidän muu elämäntilanteensa. Mielenterveyskuntoutujalla ei välttämättä ole ylimääräisiä resursseja miettiä ravitsemusta ja päivittäisiä ruokavalintoja, vaikka kiinnostusta ja intoa asiaan olisikin. Tällöin tarvitaan joustavaa otetta omaan syömiseen ja selkeiden, helppojen muutosten tekemistä. Jo pienilläkin muutoksilla ruokavaliossa on mahdollista edistää omaa terveyttä! Tähän kirjoitussarjamme pyrkii antamaan konkreettisia vinkkejä.
Johdantokirjoituksessa käymme läpi mielenterveyden ja mielenterveyden häiriöiden yhteyttä muuhun terveyteen. Usein sanotaan, että keho ja mieli toimivat yhdessä, ja häiriö toisen toiminnassa vaikuttaa väistämättä myös toiseen. Tämä pitää paikkansa myös mielenterveyshäiriöiden suhteen.
Mielenterveyshäiriö altistaa myös muille sairauksille
Erilaisia mielenterveyshäiriöitä potevat sairastuvat myös fyysisiin sairauksiin muuta väestöä todennäköisemmin, heillä on useita diagnooseja ja he menehtyvät nuorempina kuin samanikäiset, joilla ei ole mielenterveysongelmia. Varhainen puuttuminen mielenterveysongelmiin voisi ehkäistä muita sairastumisia ja pidentää tätä kautta elinikää.
Mielenterveysongelmiin liittyy usein kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, metabolista oireyhtymää, osteoporoosia, erilaisia kiputiloja, hengityselinten sairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia. Lisäksi mielenterveysongelmista kärsivillä on ylipainoa ja sen tuomia liitännäissairauksia.
Väestön keskuudessa mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä ja niiden tunnistamisesta sekä hoidosta puhutaankin jo jonkin verran. Myös mielenterveysongelmiin liittyvät stigmat ovat onneksi vähenemässä. Harmillisesti kuitenkin puhutaan vähemmän siitä, että mielenterveysongelmiin liittyy usein myös haasteita terveellisten ruokailutottumusten, hyvien ruokavalintojen ja säännöllisen syömisen suhteen.
Kun mielenterveys järkkyy, niin elintavat voivat muuttua hyvin merkittävästi, ja syömisen laatu ja rytmi eivät enää edistä yleistä terveyttä tai myöskään mielenterveyden paranemista. Samalla lääkityksen seurauksena voi tapahtua runsastakin painonnousua.
Mielenterveyteen voidaan vaikuttaa ravitsemuksella yhdessä lääkehoidon ohella
Ravitsemus on jo useiden tutkimusten mukaan yksi olennainen osa mielenterveyskuntoutujien hoitoa, mutta tällä hetkellä aiheesta ei löydy Käypä hoito -suositusta eikä aiheesta ole myöskään tiedossamme materiaalia, kuten opasta, tukemaan mielenterveyskuntoutujien omaa kuntoutumista.
Mielenterveysongelmien suhteen voidaan ravitsemuksella kuntoutuksen lisäksi myös ennaltaehkäistä mahdollisia mielenterveyden häiriöitä yhdessä ympäristön vaikutusten ja sosioekonomisten tekijöiden kanssa. Mielenterveysongelmien ilmaantuessa fyysisen terveyden ei tarvitse vaarantua, vaan mielenterveyskuntoutujilla on yhtäläinen oikeus terveelliseen ja aktiiviseen elämään kuin muillakin.
Elintapoihin ja fyysisiin terveysongelmiin olisi aina paras kiinnittää huomio jo ennaltaehkäisevästi, mutta viimeistään se on ajankohtaista silloin, kun mielenterveyshäiriö on ilmaantunut. Keskeisimpiä elintapoihin liittyviä ongelmia terveyden kannalta ovat usein tupakointi, lihavuus ja alkoholinkäyttö. Näihin liittyy usein ravitsemuksen huono laatu sekä vähäinen liikunta. Taustalla ei välttämättä ole puutetta terveellisen ravitsemuksen tiedosta, vaan taidoista toteuttaa sitä omassa arjessaan sekä omasta jaksamisesta.
Mielenterveysongelmat voivat altistaa myös painon liialliselle kertymiselle. Tunnetusti on lihavuuteen yhteydessä epäterveellinen ruokavalio, jossa on vähän kasviksia, marjoja, hedelmiä, ja täysjyväviljaa, mutta paljon tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa, suolaa ja energiatiheitä ruokia.
Mielenterveyshäiriötä sairastavilla on lisäksi ateriarytmi usein puutteellinen ja syöminen voi olla hyvinkin epäsäännöllistä, mikä johtaa liian isoihin annoskokoihin ja ahmimiseen. Samoin liikunta ja muu päivittäinen aktiivisuus voi tässä tilanteessa olla vähäistä. Nämä voivat lisätä entisestään painonnousua, mitä jo usein pelkkä lääkityskin tuo tullessaan.
Mielenterveyskuntoutujan ravitsemuksen tulisikin lähteä liikkeelle syömisen perusasioista, kuten hyvästä ateriarytmistä, oikeasta annoskoosta ja terveellisistä ruokavalinnoista. Jo muutoksilla näissä perusasioissa on usein merkitystä myös muun terveyden kannalta.
Toki on hyvä huomata, että terveydelle haitalliset elintavat eivät koske kaikkia mielenterveyshäiriötä sairastavia, vaan omasta jaksamisesta ja muusta tilanteesta riippuen voi elintavoista huolehtiminen sujua entiseen tapaan. Emme siis haluakaan kirjoituksellamme yleistää, mutta kertoa oman kokemuksemme pohjalta ongelmista, joita mielenterveyshäiriö voi tuoda ravitsemuksen ja terveyden suhteen.
Mitä blogin kirjoitussarja käsittelee?
Seuraavissa blogikirjoituksissa tulemme käsittelemään käytännönläheisesti niitä asioita, joita mielenterveyden häiriötä sairastava voi toteuttaa omassa arjessaan. Käymme läpi konkreettisesti lautasmallia ja miten sen mukaan voi koota itselleen terveellisiä aterioita, kerromme ateriarytmistä ja miten sen saa takaisin oikeille raiteille eli säännölliseksi.
Kirjoitamme myös kasvisten käytöstä, suolan vähentämisestä ja miten sitä voidaan korvata muilla helposti saatavilla mausteilla. Terveellinen ruokavalio sisältää myös herkkuja ja kerromme, miten niitä voi nauttia kohtuudella ilman syyllisyyden tunnetta jokaisesta suupalasta. Terveelliset elintavat sisältävät myös liikunnan ja levon sekä unen, kirjoitamme lisäksi näistä asioista käytännönläheisesti.
Tervetuloa blogimme pariin tulevina viikkoina lukemaan lisää aiheesta!