Stressi – hyvästä vai pahasta?
Mitä ajatuksia sana stressi sinussa herättää? Tuleeko ajatuksiin heti negatiivisia mielleyhtymiä, jotka yhdistyvät ylirasittumiseen, kiireeseen, ongelmiin ja erilaisiin psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin? Usein stressi mielletään pelkästään negatiiviseksi asiaksi, mutta elimistön kannalta tarkasteltuna stressi voi olla varsin tarpeellinen ja jopa positiivinen asia.
Mitä on hyvä tietää stressistä?
Stressireaktio voi olla hyväksi, sillä sopiva määrä stressiä parantaa suorituskykyä. Kehon toimintoja ajatellen stressaavat tilanteet aiheuttavat stressireaktion, jossa tiettyjen hormonien eritys muuttuu kohottaen vireystilaa, sydämen lyöntitiheyttä, verenpainetta sekä lisäten hengitystiheyttä ja lihasjännitystä. Nämä reaktiot ovat elimistön toiminnan kannalta tuiki tarpeellisia, sillä stressireaktion tarkoituksena on lisätä tarkkaavaisuutta sekä parantaa keskittymis- ja suorituskykyä - eräällä tavalla valmistaa elimistöä huippusuoritukseen. Esimerkiksi sopivan tasoinen stressi ennen koetta tai vaikka työhaastattelua voisikin siis olla hyvä asia ja auttaa suoriutumaan näistä tilanteista parhaalla mahdollisella tavalla!
Ongelmalliseksi stressi tulee silloin, kun se ei ole lyhytaikaista, vaan pitkäkestoista ja kroonista. Elimistö on nimittäin tehty kestämään hyvin lyhytaikaista stressiä. Lyhytaikaisen stressin loputtua elimistö palaa normaalitilaan, ja stressi ei tällöin yleensä aiheuta terveyshaittoja. Sen sijaan stressireaktion pitkittyessä alkaa tapahtua elimistön voimavarojen kulumista, kun elimistö ei pääse palautumaan normaalitilaan. Stressi alkaa myös tällöin näkyä ulospäin ja myös heikentää toimintakykyä.
Pitkittynyt stressin kehittyminen
Pitkittynyt stressi on yleensä haitallista ja alkaa usein näkyä erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina; monesti maha oireilee, voi tulla nukkumisongelmia sekä erilaisia kipuja ja särkyjä, kuten päänsärkyä, rinnan- ja hengenahdistusta, niska- ja hartiakipuja. Tavanomaista on myös se, että esiintyy nukkumisongelmia ja erilaisia hermostollisia ongelmia, kuten hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä, mielialan laskua ja muistivaikeuksia. Pahimmillaan pitkittynyt stressi voi johtaa myös uupumiseen ja erilaisten kroonisten sairauksien, kuten metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen, riskin kasvamiseen.
Krooninen stressi myös heikentää elimistön puolustusjärjestelmien toimintaa, sillä se vaikuttaa esimerkiksi suolistomikrobiemme koostumukseen epäedullisesti, ja kuten nykyisin tiedetään, on suoliston mikrobistolla tärkeä tehtävä toimia osana immuunipuolustusta.
Tarvitseeko stressistä kokonaan päästyä eroon?
Ainakin stressin tunnetta voi lieventää. Suhteemme omiin stressiajatuksiin, tunteisiin ja toimintaamme on tärkeää stressin käsittelyn kannalta. Stressiä vastaan auttavat riittävän pitkä uni ja riittävä palautuminen. Hyviä keinoja ovat kehoa rauhoittava liikunta, esim. metsässä kävely, mindfulness-harjoitteet, yin jooga. Hyviä harjoituksia stressaantuneelle löytyy esim. www.oivamieli.fi -sivustolta. Kannattaa kokeilla 15 minuutin pitkää harjoitusta, joka voi auttaa sinua ja kehoasi rentoutumaan.
Ruokavalion merkitystäkään ei voi vähätellä. Stressaantuneena syö helposti mitä sattuu, napostelee pitkin päivää ja ateriarytmi voi olla sekaisin. Stressin aikana ruoansulatus on voi olla häiriintynyt, joten stressaantuneena ei voi eikä kannata syödä huonosti sulavaa raskasta rasvaista ruokaa päivittäin, esim. punaista lihaa, tai makkaraa, pikaruokia. Kannattaa siis suosia kasvisruokia (lämpimiä kasvispatoja, kasvissosekeittoja) sekä marjoja (vaikka smoothien muodossa).
Ruoka kannattaa pureskella kunnolla syömisen yhteydessä ja keskittyä tietoisesti syömään. Eli jätä kännykkä laukkuun, sammuta tv ja pistä läppärin kansi kiinni, kun syöt ja keskity tietoisesti syömiseen. Annoskoot kannattaa pitää kohtuullisena ja huolehtia tasaisesta ateriarytmistä. Proteiinien riittävä saanti on tärkeää ja sitä saa esim. kalasta ja palkokasveista.
Hyviä rasvoja tarvitaan myös stressaantuneena ja niitä saa rypsiöljystä, camelinaöljystä, oliiviöljystä, kalasta, pähkinöistä ja siemenistä. Suosi myös kuituja ruokavaliossasi päivittäin. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljavalmisteet (ruis, ohra, kaura). Kuidulla on merkittävä vaikutus vatsantoimintaan ja kuitupitoisella ruokavaliolla on myös vaikutusta painonhallintaan stressinhallinnan ohella.