Stressivatsan taltutuskeinoja

Elämme monella tavalla stressaavia aikoja. Huonon, kroonisen stressin määrä on tällä hetkellä varmasti monen kohdalla suurempi kuin hyvän, eustressin määrä. On kuitenkin hyvä muistaa, että täysin stressitöntä elämää ei ole olemassa, vaan jokainen tarvitsee tietyn määrän stressiä selvitäkseen jokapäiväisestä elämästä. Oleellista on löytää tasapaino hyvän ja kroonisen stressin välillä. Kroonisesta ja hyvästä stressistä voit lukea edellisestä blogikirjoituksestamme.

Mikä on stressivatsa?

Stressin aiheuttamat fyysiset oireet ja tuntemukset ovat monenlaisia. Moni tuntee stressin etenkin mahassaan, milloin puhutaankin stressivatsasta. Stressivatsa ei ole sinänsä lääketieteellinen diagnoosi, vaan se käsittää hyvin laajan ja yksilöllisen kirjon erilaisia ruoansulatuskanavan oireita. Stressivatsa voi yhdellä tarkoittaa ylävatsan kipuilua ja närästystä, toisella se taas ilmenee mahan turvotuksena ja suoliston liian aktiivisena toimimisena tai toisinaan ummetuksena.

Yhteinen tekijä näille koetuille oireille on se, että ne liittyvät selkeästi stressiin ja oireita ei voi selittää muilla syillä (kuten keliakialla, laktoosi-intoleranssilla tai tulehduksellisilla suolistosairauksilla). Vatsaoireista puhuttaessa on aina hyvä muistaa, että tietyt oireet ja tilanteet (esim. verta ulosteessa) vaativat lääkärin tutkimusta, jolloin on syytä käydä lääkärissä sulkemassa mahdollisemmat vakavat sairaudet pois. Lisää lääkärin tutkimusta vaativista oireista voi lukea lisää esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.

Tässä blogikirjoituksessa emme keskity minkään sairauden aiheuttamiin vatsavaivoihin, sillä näiden hoitoon eivät pelkät ruokavaliomuutokset riitä, mutta sen sijaan blogin ruokavalio- ja muita vinkkejä voit kokeilla toiminnallisiin vatsavaivoihin, jotka tarkoittavat siis vatsavaivoja, joiden taustalla ei ole mitään elimellistä syytä.

Erilaisia ylävatsavaivoja kutsutaan dyspepsiaksi

Stressin aiheuttamat mahaoireet alkavat heti ylemmästä vatsasta. Osalle ihmisiä stressi tuo mukanaan mm. ylävatsan seudulla tuntuvia kipuiluita, turvotuksen tunnetta ja ikävää polttelua eli närästystä. Jos huomaat ylävatsasi alkavan oireilevan säännöllisesti, niin on hyvä ottaa pieni tarkistus omaan elämäntilanteeseen ja miettiä mahdollisia sieltä nousevia syitä. Toiminnallisia ylävatsavaivoja aiheuttavat paitsi lisääntynyt stressi myös esimerkiksi alkoholinkäyttö ja ylipaino.

Myös oma ruokavalio kannattaa miettiä läpi - esiintyykö oireita jonkun tietyn ruoan tai tiettyjen ruokien jälkeen? Näitä voivat yksilöllisesti olla:

• mausteinen, suolainen tai rasvainen ruoka

• juomista kahvi, kaakao, kola- sekä hiilihapolliset juomat

• kasviksista esimerkiksi sitrushedelmät, sipuli ja tomaatti

• vehnää, ruista ja ohraa sisältävät valmisteet

• suklaa

• alkoholi.

Närästystä voivat aiheuttaa myös suuret ateriakoot sekä tupakointi. 

Ylävatsavaivoissa on siis hyvä oppia tuntemaan oma vatsansa ja tunnistaa, mitkä ruoat tai juomat ärsyttävät. Kokeile jättää pois ärsytystä aiheuttavia ruoka-aineita esimerkiksi yksi kerrallaan. Huomaat pian, oliko juuri kyseinen ruoka-aine vatsaoireittesi taustalla!

Vatsavaivoihin on markkinoilla erilaisia valmisteita, joista ehkä käytetyimmät lääkevalmisteet ovat protonipumppuinhibiittorit (esomepratsoli ja lansopratsoli). Näitä valmisteita ei saisi käyttää "omin päin" kahta viikkoa pidempään stressimahan hoitoon. Protonipumppuinhibiittorit vaikuttavat mahalaukun soluihin (parietaalisolut) ja vähentävät suolahapon eritystä. Pitkää käytettyinä ne aiheuttavat ns. hapotonta mahaa, jolloin vitamiinien ja ravintoaineiden imeytyminen hidastuu, ja voi tulla tiettyjä puutoksia, esim B12- ja C-vitamiinin osalta.

Muita itsehoitovalmisteita, lääkkeettömiä hoitovahtoehtoja ovat esim. Silicolgel niminen valmiste, Molkasan-heravalmiste ja Colonic plus- valmiste. Myös magnesium sitraattimuotoisena ja yhdistettynä B6-vitamiiniin voi auttaa, iltaisin otettuna, rauhoittamaan hermostoa ja lihaksiston jännistystilaa.

Kiinnitä huomiota myös ateriakokoon ja ruokarytmiin. Säännölliset ja kohtuukokoiset ateriat tasaisin väliajoin syötynä ovat monesti vatsavaivoja helpottavia tekijöitä. Ja muista pureskelu, tietoinen ja rauhallinen ateriointirytmi! Oman kehon viestien kuuntelua voi harjoitella ja siihen löytyy hyviä vinkkejä.

Lisäksi parasta stressinhallintaa ovat tutkitusti metsässä kävely, meditaatio ja tietoiset hengähdyshetket. 

Omia vatsavaivoja voi myös arvioida uudessa Omaolo -palvelussa, josta saat myös yksilöllisiä hoito-ohjeita palvelun tekemän arvion perusteella.