Voiko elimistön vastustuskykyä boostata lisäravinteilla ja ruoalla?

19.08.2020

Bon Vitae -blogi palaa kesätauolta, ja julkaisemme taas syksyn aikana säännöllisesti blogikirjoituksia erilaisista ajankohtaisista ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä aiheista.

Kuulisimme mielellämme, jos teillä lukijat on toiveaiheita ravitsemuksen, terveyden ja hyvinvoinnin aiheista, mistä haluaisitte meidän kirjoittavan! Meille voi laittaa palautetta, viestiä Instagram-sivuillemme tai tänne blogitekstin kommentteihin.

Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa käsittelemme ajankohtaista aihetta, elimistön immuunipuolustusta, ja voiko sen toimintaa tehostaa syömällä lisäravinteita ja muita valmisteita. Moni on varmasti kuullut esimerkiksi sinkin, C- ja D-vitamiinin sekä maitohappobakteerien flunssaa ehkäisevästä vaikutuksesta. Onko niillä tehoa?

Immuunipuolustuksen toiminnasta 

Immuniteetilla tarkoitetaan elimistön vastustuskykyä eli kaikkia kehon puolustus- ja suojamekanismeja erilaisia infektioita vastaan.

Mihin vastustuskyky erilaisia infektioita kohtaan perustuu? Vastustuskyky perustuu ihon ja limakalvojen eli elimistön pintakerroksen eheyteen. Solut ja niiden tuottamat valkuaisaineet, joita löytyy verestä ja muista kudoksista, ovat osana vastustuskyvyn toimintaa. 

Valkuaisaineiden toiminta voi häiriintyä monesta syystä, ja siitä johtuu vastustuskyvyn heikkeneminen. Näitä syitä voivat olla erilaiset sairaudet, kuten iho- ja limakalvojen sairaudet, tulehdussairaudet ja syöpä. 

Lisäksi ravitsemus yhdessä muiden elintapojen kanssa (liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö) sekä lääkehoidot (esim. antibiootit, kortikosteroidit, solunsalpaajahoidot, siklosporiini, mykofenolaatti, takrolimuusi tabletteina, antilymfosyyttiglobuliini,reuman hoidossa käytettävä metrotreksaatti ja atsatiopriini sekä tietyt biologiset lääkkeet) voivat heikentää vastustuskykyä

Diabeetikoilla ylipaino ja korkea verensokeritaso voivat heikentää ihon ja ihonalaisen kudoksen toimintaa ja altistaa erilaisille ihoinfektioille.

Elimistön vastustuskyvyn tärkeät osat perustuvat omien kudosten ja vieraiden rakenteiden erotteluun. Kehon järjestelmä oppii tunnistamaan elimistön omat rakenteet jo alkuvaiheessa, eikä reagoi näihin. Immuunijärjestelmään jää muistijälki "vieraasta tunkeutujasta", ja se helpottaa elimistön torjuntaa kyseistä vierasta ainetta vastaan myös tulevaisuudessa. 

Elimistön puolustuskyky voi tosin hyökätä kehon omia valkuaisaineita, sokerirakenteita tai soluja vastaan, jolloin elimistön kannalta immuniteetti tekee virheen. Tällöin voi aiheutua autoimmuunisairauksia, kuten esim. tyypin 1 diabetes, nivelreuma ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. 

Elimistön hyökkäys omia rakenteita vastaan voi olla myös perusteltua ja suunnattu oikein vieraille rakenteille, mutta se on liian voimakas. Tästä voi aiheutua erilaisia sairauksia, kuten heinänuha, ruoka-aineallergia, astma, atooppinen ihottuma.

Flunssa-aikana käsien huolellinen peseminen useasti on tärkeä keino ennaltaehkäistä erilaisia vastustuskykyä heikentäviä infektioita, mutta yhtä tärkeää olisi muistaa huolehtia ihon eheydestä

Peseminen kuivattaa ihoa ja kuivaan ihoon tulee helposti haavoja, joita erilaiset bakteerit ja virukset voivat päästä elimistöön ja aiheuttaa tulehduksia. Hyvä keino huolehtia ihon eheydestä on säännöllinen rasvaus sopivalla hajusteettomalla perusvoiteella.

Voiko flunssalta ja muilta tarttuvilta taudeilta välttyä kokonaan?

Vastaus taitaa olla, että harva välttyy kokonaan vuosittaiselta kausinuhalta. Perusterveillä aikuisilla on tavallisesti muutamia, noin 2-4, nuhakuumetta joka vuosi. 

Jos lähipiiriin kuuluu pieniä lapsia, jotka yleensä sairastavat vielä useammin, voi nuhakuumeiden vuosittainen määrä olla tätäkin isompi, ja vieläkään ei ole voida puhua infektioherkkyydestä. Ikävää toki on, jos sairastaa yhden vuoden aikana 10 nuhakuumetta, jotka kukin kestävät yhdestä viikosta kahteen!

Suurin sairastumisalttius on noin pari vuotiailla lapsilla, jotka voivat sairastaa vuodessa jopa 5-10 nuhakuumetta. Tämän jälkeen sairastumisalttius yleensä vähenee lapsen kasvaessa. Sairastumisalttius lisääntyy taas ikääntymisen myötä sekä esimerkiksi tupakoivilla, astmaa sairastavilla ja vakavien sairauksien yhteydessä.

On kuitenkin hyvä huomata, että meidän kaikkien joukossa on aina myös yksilöitä, jotka eivät tunnu sairastavan juuri koskaan - tai ainakaan kärsivän nuhakuumeen ja muiden virustautien ikävistä oireista. Ja omaa sairastumisalttiutta voi toki vähentää jo tältäkin keväältä tutuksi tulleilla keinoilla; hyvällä käsihygienialla sekä sosiaalisella etäisyydellä.

Blogikirjoituksessa keskitymme kuitenkin tällä ja ensi kertaa ravitsemukseen, ja tarkemmin siihen, onko ravitsemuksen keinoin mahdollista parantaa omaa vastustuskykyään. Tämän kerran kirjoituksessa käymme läpi yleisiä lisäravinteita, joita sekä markkinoidaan että käytetään paljon flunssien estoon.

Elimistön puolustusjärjestelmää häiritsevät aliravitsemus, stressi, ja voimakas fyysinen rasitus (esim. huippu-urheilijoilla). Tupakointi ja korkea verensokeri häiritsevät elimistön puolustussolujen toimintaa ja altistavat kehoa erilaisille infektioille. 

Elimistön puolustuskykyä parantavia lääkehoitoja ei ole olemassa, lukuunottamatta tiettyä vasta-aineiden puutostautia. Perusterveessä elimistössä on ajoittain infektioita eikä niitä voida vähentää millään immunoglobuliinihoidoilla. 

Elimistön omaa puolustusjärjestelmää voi parhaiten tukea hyvinkin edullisilla keinoilla eli huolehtimalla riittävästä levosta ja nauttimalla monipuolista ravintoa.

Sinkki

Sinkki on elimistön toiminnan kannalta välttämätön hivenaine, jolla on monia tehtäviä elimistössä. Se osallistuu mm. proteiinien synteesiin, solujen jakautumiseen ja lisäksi sinkki on osa monia elimistön toiminnan kannalta välttämättömiä entsyymejä. Sinkin päivittäinen tarve on aikuisilla n. 15 mg, ja sitä saadaan useimmiten riittävästi ruokavaliosta, jos ruokavalio on monipuolinen ja sisältää esimerkiksi maitotuotteita, vihreitä vihanneksia ja pähkinöitä ja siemeniä.

Sinkin on myös havaittu lyhentävän virusperäisen nuhakuumeen kestoa muutamalla päivällä, jos sinkkivalmisteen käyttö aloitetaan heti ensioireiden ilmaannuttua. Tällöin suositellaan päivittäistä saantitarvetta huomattavasti isompaa annosta, vähintään 75 mg /vrk. Jos haluaa kokeilla sinkkiä jo ilmenneiden flunssan hoitoon, niin on hyvä ottaa sinkkivalmiste imeskelytabletteina ja katsoa, että sinkki on sinkkiasetaattimuodossa, sillä tutkimustulos koskee näitä.

Sinkkiä ei kannata kuitenkaan käyttää suuria määriä flunssan ehkäisyyn, etenkään pitkiä aikoja, sillä päivittäisen tarpeen ylittävät sinkkiannokset voivat aiheuttaa erilaisia suolisto-oireita, kuten ripulia, ja haitata muiden ravintoaineiden imeytymistä.

C-vitamiini

Myös vesiliukoisella C-vitamiinilla on monia tehtäviä elimistössä, jotka liittyvät mm. kasvun edistämiseen ja antioksidanttina toimimiseen. C-vitamiini myös edistää ravinnosta saatavan raudan imeytymistä. C-vitamiinin tarve aikuisilla on n. 50-75 mg, ja useimmiten sitä saadaan riittävästi ravinnosta, jos ruokavaliossa on päivittäin tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja usealla aterialla.

C-vitamiinin puute voi aiheuttaa infektioherkkyyttä ja jopa keripukkia, mutta se Suomessa harvinainen nykyään. Sen sijaan moni yhdistää C-vitamiinin flunssan ehkäisyyn ja hoitoon. Tutkimusten mukaan C-vitamiini voikin lyhentää flunssaoireita, erityisesti hengitystieoireita, hieman, joten sitä voi kokeilla flunssaoireiden jo alettua. Sen sijaan flunssaa ehkäisevää vaikutusta suurilla C-vitamiiniannoksilla ei ole havaittu.

C-vitamiini on vesiliukoinen ja elimistölle ylimääräinen määrä vitamiinia jää imeytymättä ja poistuu lopulta virtsan mukana. C-vitamiinin lyhytaikainen suositeltua suurempi käyttö ei aiheuta myrkytystä, joten se on sinänsä turvallinen vitamiini nauttia flunssaoireisiin. Sen sijaan suuret C-vitamiiniannokset voivat aiheuttaa joillekin vatsavaivoja ja ripulia.

D-vitamiini

Monille on varmasti tuttua, että D-vitamiinilla on rooli mm. luuston terveyden kannalta, sillä se edistää kalsiumin ja fosforin imeytymistä ja hyödyntämistä elimistössä. Tämän lisäksi D-vitamiini liittyy elimistössä myös lihasten toimintakykyyn, hampaiden terveyteen sekä solujen jakautumiseen. D-vitamiinin lähteenä toimii auringonvalon lisäksi ravinto, mutta näiden lisäksi aikuisväestölle suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk loka-maaliskuussa, jos ruokavalio ei sisällä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.

D-vitamiini on myös osa immuunipuolustuksen toimintaa, ja sen puute voi heikentää elimistön puolustuskykyä. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisän syöminen voi myös ehkäistä flunssaa, etenkin, jos on aiemmin ollut puutetta D-vitamiinista. Sen sijaan suurilla D-vitamiiniannoksilla ei ole havaittu olevan hyödyksi flunssan ehkäisyssä tai sen hoidossa.

D-vitamiini on myös rasvaliukoinen, joten se kertyy elimistöön, ja hyvin suurilla annoksilla voi olla erilaisia vakaviakin haittavaikutuksia terveydelle, kuten veren kalsiumpitoisuuden suureneminen.

Maitohappobakteerit

Erilaiset maitohappobakteeri ja lääkeprobiootti valmisteet voivat vähentää antibiootista (Clostridium difficile) aiheutuvan ripulin tai turistiripulin riskiä. Lääkeprobiootti (esim. Precosa) ei ennaltaehkäise flunssaa, vaan sen vaikutus perustuu siihen, että se estää suolen limakalvolla taudinaiheuttajan (ripulia aiheuttavien pöpöjen) haitallisia vaikutuksia. Se ei siis lisää mitään bakteerikantaa suolistossa.

Erityisesti laktobasillien ja bifidobakteerien mahdollinen teho erilaisten flunssien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on toistaiseksi heikkoa, eikä niistä ole tehty yleistä käyttö suositusta infektion yhteydessä.

Osa ihmisistä voi maitohappobakteereista lisäravinteina hyötyä ja kokea käytön miellyttävänä, mutta vastaavan hyödyn saa toki käyttämällä päivittäin erilaisia hapanmaitotuotteita.

Mistä tunnistaa ns. humpuukituotteet?

Sinkki sekä D- ja C-vitamiinit eivät suinkaan ole ainoita valmisteita, mitä markkinoidaan lisäravinteina sillä lupauksella, että niitä syömällä voi parantaa omaa vastustuskykyä. Kaupan hyllyltä - tai nettikaupan valikoimista - löytyy yhtä jos toista tuotetta, joiden lupaukset kuulostavat hyvältä.

Kaupan tarjontaa arvioidessa on hyvä muistaa, että lisäravinteita ei saisi markkinoida perusteettomilla väitteillä, vaan terveyteen liittyvien väittämien tulisi aina perustua tutkittuun ja luotettavaan tietoon. Lisäksi EU:n alueella on elintarvikkeista, joihin lisäravinteetkin lainsäädännön mukaan katsotaan kuuluviksi, sallittu käyttää vain tiettyjä, hyväksyttyjä terveysväittämiä.

Esimerkiksi sinkistä ja D- että C-vitamiineista on sallittu esittää tiettyjä hyväksyttyjä terveysväittämiä immuunipuolustukseen liittyen, kuten myös muutamasta muusta vitamiinista ja kivennäisaineista, Näiden väitteiden käyttämiselle on siis olemassa sekä tieteellinen pohja että lainsäädännöllinen lupa, jos vitamiinia tai muuta vaikuttavaa ainetta on tuotteessa riittävä määrä. Listan immuniteettiin liittyvistä sallituista terveysväittämistä löydät täältä, jos haluat lukea aiheesta lisää.

Sen sijaan esimerkiksi ei ole sallittua väittää, että lisäravinteella voisi suoraan parantaa flunssaa tai muitakaan sairauksia.

Markkinoilla on tarjolla myös monenlaista ns. humpuukituotetta, joiden tunnistamiseen on Ruokaviraston #pikkasenlaiton -kampanja tuottanut hyvää materiaalia. Lainasimmekin oheisen kuvan kampanjan materiaaleista, sillä siinä tiivistyy hyvin monen humpuukituotteen olennaiset tunnusmerkit.

Kuvalähde: Twitter, @MarjoMisikangas, 18.8.2020 

Humpuukituotteita emme suosittele flunssan tai muidenkaan sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon, sillä näissä on vaarana rahanmenon lisäksi myös haitalliset terveysvaikutukset.

Seuraavassa blogissa 

Seuraavilla blogikerroilla jatkamme vastustuskykyyn ja ravitsemukseen liittyvillä aiheilla ja kirjoitamme lisää ruokavalion yhteydestä vastustuskykyyn, sekä voiko elimistön puolustusjärjestelmää tukea hunajalla, valkosipulilla, inkiväärillä, kurkumalla, echinalla tai ginseng-valmisteilla.

Tervetuloa blogin pariin kahden viikon kuluttua!