Mitä tarkoittaa matala-asteinen tulehdus kehossa?

18.11.2020

Tämänkertaisessa blogikirjoituksessamme käsittelemme tarkemmin matala-asteista tulehdusta ja voiko se liittyä esimerkiksi masennukseen

Lisäksi tottakai Bon Vitaen tuttuun tyyliin kerromme ilmaisia vinkkejä, joiden avulla voit vaikuttaa mahdolliseen matala-asteiseen tulehdukseen omassa elimistössä, ehkäistä erilaisten sairauksien taustasyitä ja voida paremmin.

Edellisessä blogikirjoituksessamme kerroimme, mitkä ruoat voivat vaikuttaa mielialaa laskevasti, miten paljon terveysalan uutisissa esiintyvä matala-asteinen tulehdus liittyy ruokaan ja mielialaan sekä miten välittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini ovat yhteydessä asiaan. Edelliseen blogiimme pääset tästä.

Matala-asteinen tulehdus - mikä se oikein on?

Keho voi tulehtua monesta syystä. Esimerkiksi seuraavien kroonisten sairauksien taustalla voi piillä kehon tulehdustila:

  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • tyypin 2 diabetes
  • reuma
  • astma
  • erilaiset kiputilat.

Matala-asteinen tulehdus itsessään ei siis ole sairaus vaan enemmänkin kehon hälytyskeino. Ihmisen kehossa voi olla kahdenlaista tulehdusta. Ensimmäinen on infektiotautien yhteydessä esiintyvä tulehdus, jonka tarkoituksena on poistaa elimistöstä haitalliset bakteerit. Toinen tulehdus on kehon hidas, hiljainen tulehdustila (metabolinen tulehdus, matala-asteinen tulehdus).

Infektiotautien yhteydessä CRP on selvästi koholla, mutta matala-asteisen tulehduksen kohdalla CRP puolestaa ei ole selkeästi kohonnut. Matala-asteinen tulehdus ei myöskään välttämättä tunnu, toisin kuin infektiotulehdus, jonka voi tuntea kuumotuksesta, punoituksesta ja kivusta tietyllä kohdalla elimistössä.

Matala-asteisesta tulehduksesta elimistössä voivat viestiä esimerkiksi:

  • kohonnut verenpaine

  • koholla olevat kolesteroli- ja sokeriarvot

  • erilaiset kiputilat

  • unettomuus

  • erityisesti vyötärölle kertynyt ylipaino.

Edellä mainittuja sairauksia on keskimäärin enemmän ihmisillä, joilla on myös matala-asteinen tulehdus.

Miten matala-asteinen tulehdus sitten selviää/mitataan?

Verestä mitattavalla herkällä CRP-testillä (eli C-reaktiivinen proteiini) voidaan selvittää matala-asteisen tulehduksen tilaa kehossa. Herkkä-CRP yleensä mitataan, kun halutaan selvittää riskiä sairastua johonkin krooniseen sairauteen. CRP on valkuaisaine, jota maksasolut tuottavat. CRP:ta mitattaessa kehossa ei saa olla muita tulehduksia samaan aikaan (eli infektiosairauksia), sillä ne nostavat CRP-arvoa.

Koholla oleva herkkä-CRP-arvo voi antaa osviittaa siitä, että kehon kudoksista ja soluista löytyy tulehdussoluja, vaikka elimistössä ei ole selvää tulehdusta. Ylipainoisilla tulehdussoluja on rasvakudoksessa, ja riippuen ylipainon määrästä ja rasvakudoksen jakautuneisuudesta kropassa, suurin osa rasvasta voi olla tulehtunutta kudosta.

Myös muita tulehdusmittareitakin on olemassa, kuten interleukiini-6 (IL-6), tuumorinekroositekijä alfa (TNF-alfa), Amyloidi A sekä erilaiset suolistobakteerien erittämät endotoksiinit, kuten lipopolysakkaridi (LPS). Näitä merkkiaineita ei mitata julkisella terveydenhuollossa, vaan niitä käytetään enimmäkseen tutkimuksissa, joissa selvitetään tarkemmin matala-asteisen tulehduksen taustoja ja syitä.

Vyötärönympäryksen mittaaminen on edullinen ja helppo keino päästä alkuun matala-asteisen tulehduksen selvittämisessä. Vyötärönympärys on selkeä tulehdus mittari, jos vyötärönympärys ylittää naisilla 88 cm ja miehillä 102 cm.

Mikä aiheuttaa matala-asteista tulehdusta? 

Hiljaista, hidasta pitkäaikaista tulehdusta aiheuttavat monet eri tekijät, ja sille ei ole olemassa vain yhtä tiettyä aiheuttajaa. Ylipaino on selkeästi matala-asteisen tulehduksen suurin riskitekijä. 

Lisäksi sille voivat altistaa: 

  • ruoka ja ruokavalinnat

  • vähäinen liikunta

  • stressi

  • tupakointi

  • suussa piilevät tulehdukset ja parodontiitti

  • epätasapainossa olevan suolistomikrobin tuottamat endotoksiinit

  • useat infektiot, kuten poskiontelotulehdus, angiina, keuhkoputkentulehdus sekä virtsatieinfektio, jotka vaativat parantuakseen antibioottikuurin

  • mahdolliset sisäilmaongelmat (homealtistus)

  • piilevät ruoka-aineallergiat.

Nämä kaikki yhdessä ja erikseen, pitkällä ajanjaksolla, voivat lisätä matala-asteista tulehdusta kehossa.

Aiheuttaako matala-asteinen tulehdus masennusta?

Masennus on monisyinen sairaus. Osalla masentuneista ihmisistä on kehossaan matala-asteista tulehdusta, osalla taas ei. Masentuneilla ihmisillä on keskimäärin enemmän muita kroonisia sairauksia kuten esim. sepelvaltimotautia, kakkostyypin diabetesta, unettomuutta, uniapneaa ja erilaisia kiputiloja. Edellä mainitut sairaudet lisäävät riskiä sairastua masennukseen. 

Tämän hetkisen tutkimustiedon valossa, ei voida suoraan sanoa, että masennus on suoraan seurausta matala-asteisesta tulehduksesta kehossa. Masennus itsessään voi myös aiheuttaa kehossa matala-asteista tulehdusta, joka voi olla seurausta masentuneelle tyypillisestä käytöksestä, kuten liian vähäisestä liikunnasta, epäterveellisestä ruokavaliosta, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä.

Suoliston mikrobiston tasapaino voi myös vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Jos suoliston bakteeritasapaino on kunnossa ja hyvinvoiva, ja suolistossa ei ole ongelmia (esim, IBS, vuotavaa suolta tai muita tulehduksellisia suolistosairauksia), niin elimistö on terve ja hyvinvoiva. 

Suoliston heikentynyt mikrobikanta on liitetty tutkimusten mukaan ylipainoon, jolloin siis kehossa on paljon tulehtuneita rasvasoluja. Suoliston epätasapaino voi olla yhteydessä masennukseen. Suoliston rauhoittamiseen löydät hyviä vinkkejä aikaisemmasta blogikirjoituksestamme.

Käytännön vinkkimme matala-asteiseen tulehdukseen liittyen

Voit pohtia, onko kehossasi matala-asteista tulehdusta seuraavien vinkkien avulla:

  • Millainen on suun ja hampaiden kunto? Vuotavatko ikenet verta, voiko ikenissä piillä tulehdus tai parofontiitti? Käytkö suuhygienistin luona vähintään kerran vuodessa tarkistuttamassa suun kunnon?

  • Onko sinulla erilaisia kroonisia sairauksia?

  • Onko vyötärölle kertynyt huomattavasti ylipainoa?

  • Millainen stressinsietokyky sinulla on? Aiheuttaa työ tai työttömyys stressiä?

  • Nukutko hyvin yöllä? Saatko unta 7-8 tuntia ilman suurempia heräilyjä?

  • Harrastatko jotakin liikuntaa, joka tuottaa sinulle hyvää oloa ja flowta?

  • Onko suoliston kunto ok? Onko suolistossa vallalla hyviä bakteereita?

  • Millainen on ruokavaliosi? Syötkö säännöllisesti päivän aikana? Saatko päivittäin tarvittavan määrän kuitua?

  • Epäiletkö jotakin ruoka-aineallergiaa itselläsi?

  • Onko kotona tai työpaikalla mahdollisesti sisäilmaongelmia?

Kahden viikon kuluttua palaamme jälleen blogin pariin. Tule silloin lukemaan, millaisia keinoja on kehon matala-asteisen tulehduksen vähentämiseen!

© 2022 Bon Vitae. Kaikki oikeudet pidätetään.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita