Miten aurinko vaikuttaa ihoon? Hyödyt, haitat ja suojautuminen

Aurinko tekee monelle hyvää. Valo piristää, kesä kutsuu ulos ja ihokin voi näyttää hetken heleämmältä. Auringosta ei siis tarvitse puhua vain varoitusten kautta. Samalla on hyvä ymmärtää, mitä ihossa oikeasti tapahtuu, kun se altistuu UV-säteilylle. Silloin auringosta voi nauttia rennommin — ja vähän viisaammin.

Auringon vaikutukset ihoon syntyvät ennen kaikkea ultraviolettisäteilystä eli UV-säteilystä. Maan pinnalle asti pääsee UVA- ja UVB-säteilyä. UVB on se säteily, joka polttaa ihoa herkemmin ja käynnistää D-vitamiinin muodostumista ihossa. UVA taas tunkeutuu syvemmälle ihoon, eikä se tunnu samalla tavalla polttavalta, vaikka se vaikuttaa ihon ikääntymiseen ja voi aiheuttaa ihossa vaurioita. Myös ikkunalasi päästää läpi merkittävän osan UVA-säteilystä, vaikka se suodattaa UVB-säteilyä.

UV-indeksi – milloin suojaa oikeasti tarvitaan? 

Moni ei tiedä, että auringon voimakkuutta kuvaa UV-indeksi. Auringon voimakkuus vaihtelee vuorokaudenajan, vuodenajan, pilvisyyden ja sijainnin mukaan. Hyvä apuväline on siis UV-indeksi. Kun UV-indeksi on 3 tai enemmän, iho kannattaa suojata varjolla, vaatteilla ja aurinkovoiteella. Suomessa tämä ylittyy kesäpäivinä helposti jo ennen puoltapäivää ja jatkuu iltapäivään asti. Kaikki UV-säteily ei tule suoraan taivaalta. Vaalea hiekka ja vesi sekä betonipinnatkin lisäävät altistusta jopa 25 %. Siksi iho voi palaa myös varjossa tai pilvisellä säällä. Pilvinen sää ei välttämättä suojaa ihoa. Jopa 80 % UV-säteilystä voi läpäistä ohuen pilvipeitteen, joten iho voi palaa myös viileänä tai puolipilvisenä kesäpäivänä.

Esimerkiksi puutarhatöitä tehdessä, terassilla lounasta syödessä tai veneillessä UV-altistus voi kertyä yllättävän suureksi, vaikka tarkoitus ei olisi "ottaa aurinkoa". Iho ei erota, oletko rannalla vai kitkemässä kukkapenkkiä, ja UV-säteily vaikuttaa samalla tavalla.

Aurinko voi tehdä myös hyvää 

Auringonvalolla on myönteisiä vaikutuksia, ja siksi moni kokee voivansa kesällä paremmin. Valo voi lisätä vireyttä ja houkutella liikkumaan ulkona, mikä tukee hyvinvointia monella tavalla. Lisäksi UVB-säteily käynnistää ihossa D-vitamiinin muodostumisen. D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luustolle ja immuunijärjestelmälle. Suomessa D-vitamiinia saadaan nykyisin runsaasti ravinnosta ja D-vitaminoiduista elintarvikkeista sekä tarvittaessa ravintolisistä. Tämän vuoksi ihon tahallinen "paahtaminen" D-vitamiinin vuoksi ei ole tarpeen. Jo lyhyt, noin 15 minuutin aurinkoaltistus kesäkaudella riittää käynnistämään D-vitamiinin tuotantoa ihossa.

Aurinko voi rauhoittaa myös joidenkin ihosairauksien oireita. Esimerkiksi psoriasiksessa auringonvalo ja UV-valohoito voivat monella lievittää ihon tulehdusta ja helpottaa oireita. Psoriasisliiton mukaan auringon UV-säteily voi helpottaa iho- ja nivelpsoriasiksen oireita, mutta samalla on hyvä muistaa maltti ja huomioida oma ihotyyppi ja käytetyt lääkitykset, jotka voivat herkistää UV-säteilylle.

Myös akneiho voi näyttää kesällä hetkellisesti paremmalta. Aurinko voi kuivattaa ihoa ja tehdä ihon pinnasta tasaisen näköisen. Tämä vaikutus on kuitenkin usein lyhytaikainen. Kun iho paksuuntuu ja kuivuu, epäpuhtaudet voivat myöhemmin palata, joskus jopa aiempaa voimakkaampina. Siksi aurinkoa ei kannata ajatella aknen hoitona, vaikka iho näyttäisi hetken rauhallisemmalta.

Tietyt lääkkeet voivat reagoida myös auringonvalon kanssa. Kirjoitimme aiheesta jo edellisessä blogissa, voit lukea siitä lisää täältä.

Mitä rusketus oikeastaan on? 

Rusketusta pidetään usein merkkinä terveestä kesäihosta, mutta biologisesti se on ihon puolustusreaktio. Kun UV-säteily vaurioittaa ihosoluja, iho alkaa tuottaa melaniinia eli ihon väriainetta. Melaniini siirtyy ihosoluihin ikään kuin suojaavaksi kerrokseksi solujen tumien päälle. Näin iho yrittää suojata DNA:ta lisävaurioilta.

Tämä ei tarkoita, että rusketus olisi vaaraton tai että iho "karaistuisi" auringossa. Ruskettuminen kertoo siitä, että iho on joutunut puolustautumaan UV-säteilyä vastaan. Ruskettunut iho ei myöskään suojaa ihoa riittävästi uusilta vaurioilta. Syöpäjärjestöjen mukaan tummakin rusketus vastaa korkeintaan noin suojakerrointa 4, eli pohjarusketus ei korvaa aurinkosuojaa. Rusketus voi siis vähentää palamista vain hyvin rajallisesti, mutta se ei estä UV-säteilyn aiheuttamia DNA-vaurioita, pigmenttimuutoksia tai ihon ennenaikaista ikääntymistä.

Parempi tavoite ei siis ole "hyvä pohjarusketus", vaan iho, joka ei pala. Vielä parempi tavoite on iho, joka saa aurinkoa sopivasti, mutta ei joudu jatkuvasti puolustustilaan.

Aurinko näkyy ihossa usein viiveellä 

Auringon vaikutukset eivät aina näy heti. Palaminen näkyy nopeasti punoituksena, kuumotuksena ja arkuutena, mutta monet muut muutokset kehittyvät hitaasti vuosien aikana. UV-säteily voi heikentää ihon kimmoisuutta, lisätä juonteita ja ryppyjä sekä aiheuttaa pigmenttimuutoksia, kuten maksaläiskiä ja aurinkokesakoita. UVA-säteet vahingoittavat ihon kollageenisäikeitä ja elastisuutta, minkä seurauksena iho voi veltostua, huokoset laajentua ja pigmenttimuutokset lisääntyä.

Tämä on yksi syy, miksi aurinkosuoja on myös ihonhoitoa. Aurinkovoide ei ole vain lomatuote, vaan keino suojata ihon rakennetta, sävyä ja kimmoisuutta pitkällä aikavälillä.

Tutkimusten mukaan jopa noin 80 % kasvojen näkyvistä ikääntymismuutoksista arvioidaan johtuvan elinaikaisesta UV-altistuksesta eikä pelkästä ikääntymisestä. Tätä kutsutaan valovanhenemiseksi (photoaging). Aurinkovoide on tärkein suoja UV-säteilyä vastaan, mutta ihonhoidossa käytettävät antioksidantit, kuten C-vitamiini ja E-vitamiini, voivat auttaa vähentämään UV-säteilyn aiheuttamaa hapetusstressiä. Ne eivät kuitenkaan korvaa aurinkosuojaa.

Entä ihosyöpäriski? 

Runsas UV-altistus suurentaa ihosyöpien, kuten tyvisolusyövän, okasolusyövän ja melanooman, riskiä. Kaikki UV-säteilyn aallonpituudet voivat aiheuttaa DNA-vaurioita, jotka lisäävät syöpäriskiä. Erityisesti ihon palaminen on merkki siitä, että iho on saanut liikaa UV-säteilyä.

Tämä ei tarkoita, että aurinkoa pitäisi pelätä. Käytännössä tärkeintä on vähentää turhaa UV-kuormaa: välttää keskipäivän voimakkainta aurinkoa, käyttää vaatteita ja hattua suojana, tarkistaa UV-indeksi ja valita aurinkosuojavoide, jossa on sekä UVB- että UVA-suoja.

Miten ihoa kannattaa suojata käytännössä? 

Hyvä aurinkosuoja rakentuu useasta pienestä teosta. Varjo, vaatteet, hattu ja aurinkolasit ovat usein luotettavampia kuin pelkkä voide. Aurinkosuojavoide täydentää suojaa niillä ihoalueilla, jotka jäävät paljaiksi.

Suojavoiteessa kannattaa kiinnittää huomiota sekä SPF-lukuun että UVA-suojaan. SPF kertoo ennen kaikkea UVB-suojasta eli palamista vastaan antamasta suojasta. Terveyskirjaston mukaan SPF:n olisi hyvä olla korkea, esimerkiksi SPF 50 tai 50+, koska aurinkovoidetta käytetään usein liian vähän. Jos voidetta levitetään liian ohuelti, todellinen suoja voi jäädä selvästi pakkauksen lukemaa pienemmäksi.

Voidetta on hyvä levittää riittävästi noin puoli tuntia ennen ulosmenoa ja lisätä sitä parin tunnin välein sekä aina uimisen, hikoilun ja pyyhkeellä kuivaamisen jälkeen. Aurinkovoiteen tarkoitus ei kuitenkaan ole pidentää auringossa oleskelua loputtomasti, vaan auttaa ihoa suojautumaan silloin, kun aurinkoa ei voi tai halua kokonaan välttää.

Aurinkovoiteen teho heikkenee ajan myötä. Jos voide on ollut avattuna useamman kesän tai sitä on säilytetty kuumassa autossa tai rannalla, sen suoja ei välttämättä enää vastaa pakkauksen lupausta.

Lasten iho tarvitsee erityistä suojaa 

Lapsen iho on ohuempi kuin aikuisen iho ja vaurioituu herkemmin UV-säteilystä. Erityisesti vauvoja ei tulisi altistaa suoralle auringonpaisteelle. Toistuvat palamiset lapsuudessa lisäävät myöhempää melanoomariskiä, joten suojaamiseen kannattaa panostaa jo varhaisesta iästä lähtien.

Lempeä suhde aurinkoon 

Auringosta saa nauttia. Kesävalo, ulkoilu, lämpö ja luonnossa oleminen tekevät monelle hyvää. Ihon näkökulmasta paras suhde aurinkoon on kuitenkin lempeä ja realistinen: otetaan hyödyt, mutta ei kerätä turhaa UV-kuormaa.

Aurinkosuoja ei tarkoita, että kesästä katoaisi ilo. Se tarkoittaa, että voit olla ulkona mukavammin, ehkäistä palamista ja pitää ihosta huolta myös tulevia vuosia ajatellen.

Muista nämä 

• Aurinko voi lisätä vireyttä ja käynnistää D-vitamiinin muodostumista ihossa.
• Psoriasiksessa ja joissakin muissa ihosairauksissa UV-valo voi helpottaa oireita, mutta altistuksen pitää olla hallittua.
• Akne voi näyttää auringossa hetkellisesti paremmalta, mutta aurinko ei ole aknen hoito.
• Rusketus on aina ihon puolustusreaktio UV-säteilyä vastaan.
• Pohjarusketus ei suojaa ihoa riittävästi eikä korvaa aurinkosuojaa.
• UVA-säteily vaikuttaa ihon ikääntymiseen ja pigmenttimuutoksiin.
• UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä, erityisesti jos iho palaa toistuvasti.
• Paras suoja syntyy yhdistelmästä: varjo, vaatteet, hattu, aurinkolasit ja riittävä aurinkosuojavoide.
• Valitse aurinkovoide, jossa on sekä korkea SPF että UVA-suoja.
• Aurinkoa ei tarvitse pelätä, mutta sen kanssa kannattaa olla viisas.