Yllättävät syyt juoda enemmän – näin nesteytys vaikuttaa kehoon ja mieleen

Useimmat meistä tietävät, että juominen on tärkeää erityisesti helteellä tai liikunnan aikana. Harvemmin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että jo lievä nestevajaus voi vaikuttaa yllättävän monella tavalla arkeen, aina keskittymiskyvystä ihon hyvinvointiin.

Riittävä nesteytys vaikuttaa suoraan jaksamiseen, palautumiseen ja vireyteen. Kehosta noin 50–70 % on vettä, joten neste on elimistölle välttämätön rakenneosa. Vesi säätelee kehon lämpötilaa ja mahdollistaa aineenvaihdunnan, ja sitä poistuu jatkuvasti esimerkiksi hien, hengityksen ja virtsan mukana.

Siksi nestettä täytyy nauttia säännöllisesti pitkin päivää, ei vain silloin, kun janottaa. Itse asiassa jano on usein merkki siitä, että nestevajetta on jo syntynyt.

Tähän blogiin olemme koonneet riittävän nesteiden saannin neljä vaikutusta, jotka voivat yllättää.

1. Keskittymiskyky ja ajattelu 

Aivot ovat suurelta osin vettä, joten ei ole yllättävää, että nestetasapaino vaikuttaa myös ajatteluun.

Jo lievä (noin 2 % kehonpainosta) nestevajaus voi heikentää:

• keskittymistä

• tarkkaavaisuutta

• muistia.

Se voi tuntua "sumuisena olona" tai vaikeutena saada ajatuksia kasaan. Tutkimuksissa on havaittu, että nestevajeessa aivot joutuvat tekemään enemmän työtä saman tehtävän suorittamiseksi.

Jos huomaat iltapäivällä ajattelun tahmaavan, syy ei aina ole väsymys, vaan joskus yksinkertaisesti liian vähäinen juominen.

Ennen tärkeää esitystä, kokousta tai työhaastattelua lisää valmistautumiseesi riittävä nesteytys ja ota tavaksesi juoda lasi vettä! Vaikka emme lupaa, että vedenjuonti korvaa valmistautumista tai poistaa jännitystä, se voi auttaa luomaan aivoille parhaat mahdolliset edellytykset toimia.

2. Stressinsietokyky

Nesteytys vaikuttaa myös siihen, miten elimistö reagoi stressiin. Tutkimusten pohjalta stressitilanteissa vähän juovilla henkilöillä stressihormoni kortisolin tasot voivat nousta enemmän verrattuna hyvin nesteytettyihin.

Riittämätön juominen voi lisäksi lisätä väsymystä, ärtyneisyyttä ja jännittyneisyyttä. Näin syntyy helposti noidankehä: kiireessä juominen unohtuu → nestevajaus lisää kuormitusta → olo tuntuu entistä väsyneemmältä.

Kiireisenä päivänä vesipullo kannattaa pitää näkyvillä ja hörppiä vettä säännöllisesti.

3. Iho ja ulkoinen olemus

Nesteytys näkyy myös iholla. Monelle on tuttu neuvo, että vettä tulisi juoda riittävästi ihon hyvinvoinnin takia. Vaikka ihon hyvinvointiin vaikuttaa moni muukin asia (muun muassa uni, stressi, voimakkaat kosmetiikkatuotteet, ilmastointi ja ilmansaasteet), on riittävä nesteytys yksi ihon hyvinvoinnin perusta.

Ihosta ja nesteytyksestä puhuttaessa on hyvä erottaa kaksi helposti sekoittuvaa käsitettä: 

• kuiva iho 
• kosteusköyhä iho. 

Kuiva iho on ihotyyppi, jossa iho tuottaa niukasti rasvaa. Kosteusköyhä iho puolestaan on tila, jossa ihosta puuttuu vettä. Kuka tahansa voi kärsiä kosteusköyhästä ihosta, myös rasvaisen ihotyypin omaava henkilö.

Kosteusköyhän ihon taustalla voivat olla esimerkiksi voimakkaat kosmetiikkatuotteet, ilmastointi, auringonvalolle altistuminen, stressi, riittämätön uni ja luonnollisesti liian vähäinen nesteensaanti

Kosteusköyhän ihon tunnistaa siitä, että iho voi tuntua kiristävältä erityisesti pesun jälkeen ja se saattaa näyttää samealta ja väsyneeltä, vaikka iho ei varsinaisesti olisi kuiva. Iho voi myös olla karhea ja yleisilme väsähtänyt.

Kosteusköyhän ihon hoidossa tärkeintä on huolehtia sekä ihon ulkoisesta että sisäisestä kosteutuksesta. Ihonhoidossa kannattaa suosia kosteuttavia tuotteita, jotka sitovat vettä ihoon ja tukevat ihon suojakerroksen toimintaa. Samalla on hyvä kiinnittää huomiota elämäntapoihin: riittävään uneen, stressin hallintaan ja monipuoliseen ravitsemukseen.

Myös riittävä juominen on osa kokonaisuutta. Vaikka veden juominen ei yksinään poista kosteusköyhyyttä, elimistön hyvä nestetasapaino luo iholle paremmat edellytykset voida hyvin.

4. Paino ja turvotus

Moni on kokenut olonsa turvonneeksi esimerkiksi suolaisen aterian, helteen, pitkän istumisen tai kuukautiskierron eri vaiheiden aikana. Yllättävää kyllä, myös liian vähäinen juominen voi lisätä turvotuksen tunnetta. Kun elimistö ei saa riittävästi nestettä, se pyrkii säästämään vettä ylläpitääkseen nestetasapainoa. Tällöin nestettä voi kertyä kudoksiin ja olo tuntua tavallista turvonneemmalta. Riittävä juominen, säännöllinen liikkuminen ja kohtuullinen suolan käyttö auttavat usein pitämään nestetasapainon kunnossa.

Turvotus voi näkyä myös vaa'alla. Paino saattaa vaihdella päivän tai muutaman päivän aikana jopa useita kiloja ilman, että kyse on rasvakudoksen lisääntymisestä. Useimmiten taustalla on tilapäinen nesteen kertyminen elimistöön. Satunnainen turvotus on tavallista eikä yleensä ole merkki sairaudesta.

Jos turvotus kuitenkin jatkuu pitkään, pahenee selvästi tai siihen liittyy muita oireita, kuten kipua tai hengenahdistusta, on syytä hakeutua terveydenhuollon arvioon. Useimmille meistä ratkaisu löytyy kuitenkin arjen perusasioista – myös siitä, että muistaa juoda riittävästi.

Muistathan mistä tunnistaa nestevajauksen?

Nestevajaus vaikuttaa nopeasti jaksamiseen ja oloon. Varhaiset merkit ovat jano, kuiva suu ja tumma virtsa. Muita oireita voivat olla väsymys ja uupumus, päänsärky, lihasheikkous tai krampit ja heikentynyt keskittyminen. Pitkittynyt nestehukka voi lisätä riskejä, kuten lämpökuormitusta. Muista, että jos tunnet janoa, se on usein jo myöhäinen signaali.

Pieni teko, iso vaikutus

Riittävä juominen on yksi helpoimmista ja edullisimmista tavoista tukea omaa hyvinvointia, mutta se jää helposti arjessa taka-alalle.

Jos varmistaa, että päivän aikana tulee juoduksi riittävästi, suosittelemme seuraavaa helppoa aloitusta:

• juo lasillinen vettä heti aamulla
• pidä vesipullo näkyvillä päivän aikana.

Katso edellisestä blogistamme vinkit, miten paljon nesteitä olisi hyvä nauttia päivittäin. 

Usein keho kiittää nopeasti sekä olon että jaksamisen tasolla!

Lopuksi

Nesteytys ei ole vain helteisiin liittyvä asia, vaan osa jokapäiväistä hyvinvointia kautta vuoden. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän suuri vaikutus siihen, miltä oma olo arjessa tuntuu.