Auttaako flunssaan hunaja, inkivääri tai valkosipuli?

Edellisessä blogikirjoituksessa kävimme läpi, voiko elimistön vastustuskykyä parantaa syömällä vitamiineja ja erilaisia lisäravinteita. Tämänkertaisessa kirjoituksessa jatkamme saman aihepiirin parissa. 

Kun flunssan ensioireet iskevät, monella on oma tuttu keinonsa oireiden lieventämiseen, kuten hunajan, valkosipulin tai inkiväärin syöminen muodossa tai toisessa. Otimmekin tämänkertaiseen blogikirjoitukseen mukaan näitä tunnettuja ruokia, joiden uskotaan joko tehostavan immuunipuolustuksen toimintaa tai lievittävän flunssan oireita. Kerromme kirjoituksessa käyttövinkkejä kustakin ruoasta, sekä kenelle ne sopivat flunssaoireiden lieventämiseen - ja kenelle taas eivät. 

Hunaja

Hunaja oli muutama viikko sitten otsikoissa sen flunssaoireita lievittävien ominaisuuksien takia. Tieto ei ole sinänsä uusi, vaan hunajan on tiedetty jo pitkään auttavan yskän oireisiin etenkin lapsilla, ja hunaja on mainittu yskän mahdollisena lievennyskeinona esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa. Oikea annostustapa hunajalle yskän lievittämisessä on noin puolisen tuntia ennen nukkumaanmenoa muutaman teelusikallisen (eli noin 10 gramman) verran. 

Hunaja voikin olla turvallisempi vaihtoehto kuin perinteiset yskänlääkkeet, joilla on havaittu erilaisia ikäviä sivuvaikutuksia eikä niiden tehokaan ole välttämättä kovin hyvä.

Hunajan käytössä on hyvä muistaa, että botulismivaaran vuoksi sitä ei suositella alle 1-vuotiaille, ja hunajan käytön jälkeen on myös syytä huolehtia hammasterveydestä pesemällä hampaat.

Hunajan vaikutuksen yskän hillitsemisessä ajatellaan perustuvan sen paksuun, siirappimaiseen koostumukseen, joka hillitsee yskärefleksiä.

Hunajalla kerrotaan usein olevan myös antibakteerisia vaikutuksia. On hyvä muistaa, että hunajalla tai muilla mehiläisten tuottamilla tuotteilla (esim. propolis) ei ole tällä hetkellä voimassa olevia terveysväitteitä Euroopan Unionin alueella, joten niiden ei saa markkinoida hoitavan sairauksia.

Hunajan antibakteerisista vaikutuksista on kuitenkin olemassa jonkin verran tutkimustietoa, joissa hunajan on havaittu edistävän haavojen parantumista. Lisäksi hunajaa on käytetty perinnetiedon mukaan erilaisten vaivojen hoitoon. Apteekista löytyykin erilaisia hunajapohjaisia valmisteita, joita voi kokeilla haavan hoidossa, kunhan on varmistanut ensin tuotteen sopivuuden omaan tilanteeseen.

Inkivääri

Inkivääristä käytetään kasvin maavartta tuoreena, kuivattuna tai jauheena. Inkivääri on hyvä mauste, lisäksi inkiväärin on väitetty parantavan vaikka mitä, mutta ihmelääke se ei sentään ole. Inkivääriä käytetään kiinalaisessa lääketieteessä, ja kannattaa muistaa, että tutkimusnäyttö inkiväärin vaikutuksista on vielä vähäistä.

Inkivääriä on käytetty flunssan hoitoon ja vatsavaivoihin, ja nivelvaivoja potevat ovat saaneet siitä apua kipuihin. Inkivääri on vahvaa, ja siitä tehty lämmin juoma voi toki helpottaa flunssan oireita, kun muistaa, että tekee juomasta tarpeeksi laimean.

Inkiväärin maku voi yllättää: jo puoli teelusikallista raastettua inkivääriä pariin desiin lämmintä vettä voi olla yllättävänkin voimakkaan makuista. Kaikille inkivääri ei sovi, ja ainakin herkkävatsaisten kannattaa olla varovaisia. Lisäksi verenohennus- ja diabeteslääkkeitä sekä rytmihäiriölääkkeitä käyttävien ei tulisi käyttää inkivääriä. Samoin raskaana oleville ei suositella inkivääriä sellaisenaan, jauheena eikä teen muodossa.

Inkivääristä ja hunajasta voi myös tehdä itse lämpimiä juomia, esimerkiksi täältä löytyy yksi resepti.

Valkosipuli

Valkosipulia on käytetty rohtona jo kauan erilaisiin vaivoihin. Valkosipuli sisältää alliini-aminohappoa. Valkosipulia murskattaessa alliini muuttuu allisiiniksi, jolla on oletettu olevan kyky estää bakteerien, hiivojen, sienten ja virusten lisääntymistä. Tästä juontaa nimi "luonnon oma antibiootti".

Lisäksi valkosipulilla on väitetty olevan joukko muita terveysvaikutuksia, jotka liittyvät verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin ja syöpiin.

Flunssaa ehkäisevä vaikutus välittyy parhaiten nesteen kera. Valkosipuli on myös mainio ja voimakas mauste, joten lisätessä valkosipulin kynsiä veteen kannattaa olla varovainen, sillä maku voi olla tuhti. Tosin valkosipulin tehoaineet haihtuvat hyvin nopeasti, joten paras tapa olisi nauttia rohto kuumentamattomana, jos vain makuhermot ja vatsa sietävät

Valkosipulia on käytetty myös korvakipuun ja tukkoisen nenän hoitoon. Tuoretta valkosipulia ei kannata kuitenkaan työntää sellaisenaan sieraimeen tai korvaan, sillä se polttaa helposti rikki nenän ihon limakalvon sekä myös korvakäytävän herkän ihon. 

Joitakin tutkimustuloksia on olemassa esimerkiksi valkosipuliöljyvalmisteista korvatulehduksen hoidossa, mutta Suomessa ei valkosipulin käyttö kuulu korvakivun yleisiin hoito-ohjeisiin, jotka voi katsoa täältä. 

Valkosipulia voi kokeilla nenän tukkoisuuden hoitoon esimerkiksi näin:

• Laita muutama kuorittu valkosipulinkynsi talouspaperiin tai kangaspalaan, ja laita tämä paketti tyynyn viereen yön ajaksi.
• Sekoita murskattua valkosipulia esimerkiksi kuumaan maitoon, hunajaveteen, veteen, mehuun tai teehen, ja nauti juoma. Herkkävatsaisille voi valkosipuli tosin aiheuttaa oireita.
• Valkosipulia voi myös laittaa vähäisissä määrin höyryhengitysveteen, mutta kannattaa aloittaa tämä varovasti, ettei voimakasta valkosipulia mene liikaa veteen, mikä voi ärsyttää silmiä. 

Muista myös käsihygienia ja elintavat!

Parhaiten flunssia voi kuitenkin välttää, kun pesee käsiään tiheästi, käyttää käsidesiä, ei kaiva nenää eikä tunge nenään sormia, joiden mukana virukset pääsevät nenän limakalvoilta elimistöön. 

Vastustuskyky vahvistuu, kun muistaa pyhän kolminaisuuden; lepää tarpeeksi, liikkuu sopivasti ja syö terveellisesti. 

Ensi kerralla jatkamme vielä erilaisista ruoista, jotka usein yhdistetään flunssantorjuntaan, kuten kurkumasta ja echinaceasta.

Jos sinulla heräsi kysymys vastustuskykyyn ja eri ruokiin liittyen - laitathan meille palautetta! Vastaamme mielellämme lukijoidemme kysymyksiin